Blog
GUGGENHEIMIN KUOPALLA – keskustelua kaupungista, kulttuuri, taiteesta ja tekemisestä
Kirjailija ja tutkija keskustelevat taiteesta ja monikulttuurisuudesta 12.5. Kaapelilla
MEIDÄN VUOROLLA yksi PAND- tai EU MAN -taiteilija yhdessä kutsumansa vieraan kanssa avaa keskustelua oman työskentelynsä ja taiteenalueensa näkökulmasta.
Keskustelua taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksista 16.4.
Huhtikuun Meidän Vuorossa tanssija Antti Seppänen ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Maria Hukkamäki
MEIDÄN VUOROLLA yksi PAND- tai EU MAN -taiteilija yhdessä kutsumansa vieraan kanssa avaa keskustelua oman työskentelynsä ja taiteenalueensa näkökulmasta.
PAND taiteilijat rauhan puolesta 2016
+358 50 555 4392
pandtalo (at) hotmail.fi
+ 358 44 705 5507
pandtalo (at) hotmail.fi
Meidän vuoro 10.maaliskuuta Kaapelilla
Puheenjohtaja ylpeä taiteilijoiden rauhantyöstä
![]() |
Kuvassa PAND:in puheenjohtaja Eeva-Helena Inomaa johtaa kansainvälistä Hiroshima-kokousta 2015 |
PAND ja EU MAN taiteilijaärjestöt ovat päättäneet lopettaa hiljaisuuden ja kutsuvat siksi kaikkia nykymenosta kiinnostuneita keskustelemaan kaikesta mikä ajassa liikkuu – kuinka rasismi, vihapuheet ja väkivaltaiset kolarit monikulttuurisen Suomen kanssa vaikuttavat taitelijoihin ja taiteelliseen työskentelyyn tai miten hallituksen leikkaus- ja pakkolakipolitiikka saa meidät näkemään Suomen ja maailman tänään.
klovni Hanna Terävä: Punaista nenää kaikille
Taiteilijoiden rauhanjärjestö PAND ja maahanmuuttajataiteilijoiden EU Man ovat jo muutaman kuukauden ajan yhteistyössä järjestäneet kaikille avoimia ja maksuttomia keskustelutilaisuuksia taiteilijan työstä ja monikulttuurisuudesta. Helmikuun 11. päivä kello 18.00 taiteilijoiden lavalle nousee klovni Hanna Terävä yhdessä PAND:in puheenjohtaja Eeva-Helena Inomaan kanssa.
Klovni HannaTerävälle taide ja taiteen tekeminen on sielun syöttämistä. Siinä missä Klovnit ilman rajoja hoitaa nauruhermoja ja antavat sielunruokaa hoitavat lääkärit ilman rajoja ihmisen ruumista.
– Taide voi olla kantaa ottavaa sekä ilahduttavaa, hetkellistä tai ikuista, luonnehtii Terävä.
Klovnin paikka Suomessa on perinteisesti ollut näyttämöllä ja sirkusareenalla.
Terävän mielestä viime vuosina tilaisuudet toimia klovnina ovat ilahduttavasti laajentuneet.
– ”Katso meillä on esimerkiksi Klovnit ilman rajoja, joka vie klovneriaa kriisialueiden lapsille. Sitten meillä on taidetta hoitolaitoksissa ja vanhainkodeissa ja tietenkin meillä on Sairaalaklovnit, listaa Terävä